Johtamisteoriat alkoivat kehittyä teollistumisen myötä 1800-luvulla. Lopulta teollinen vallankumouksen aikoihin Frederick Winslow Taylor ja Henry Ford alkoivat ymmärtää, että johtamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi työn tuottavuuteen erilaisten johtamismenetelmien avulla. Aluksi ihminen nähtiin vain työtä vieroksuvana tekijänä, joka teki työtä vain tienatakseen rahaa. Työntekijä oli korvattavissa kenellä tahansa, sillä työnkuva oli hyvin monotonista ja helposti opetettavaa. Vasta 1900-luvun puolesta välistä aina 2000-luvulle tultaessa on johtamisen näkökulmat alkaneet saada hyvin uudenlaisen muodon.
Jatkuvasti muuttuvassa ja
kehittyvässä maailmassa johtamisen taito ja johtamisen merkitys ovat olleet
kovien muutospaineiden alla. Yksilöstä on tullut merkittävämpi komponentti,
kuin yhteisöstä, jolloin johtajan on huomioitava jokainen työntekijä sekä
erikseen, mutta myös se kuinka nämä yksilöt saadaan toimimaan yhteisen hyvän
puolesta mahdollisimman tehokkaasti. Johtaminen on ollut suuressa muutoksessa viimeisten
vuosikymmenien ajan.
1970- ja 1960-lukujen
johtaminen keskittyi lähinnä tavoite- ja tulosjohtamiseen. Työn luonne oli
muuttunut jo merkittävästi teolliselta aikakaudelta, jolloin työntekijä nähtiin
vain passiivisena suorittajana, ei yksilönä. Työtä ei tehty enää taloudellisten
tekijöiden siivittämänä, vaan siinä alettiin huomiota ihmisen kehittyminen ja
sosiaaliset aspektit taloudellisuuden rinnalla. Tavoite- ja tulosjohtamisen yksi
erityispiirteistä on vallan siirtäminen yksittäisissä ratkaisuissa
työntekijälle johtajan sijaan.
Siirtyessä 1980-luvulle
johtamisessa alkoi voimistua asioiden ja ihmisten johtaminen. Perusperiaate
asioiden johtamisessa on taloudellisiin ja tieteellisiin toimintoihin
keskittyminen. Suunnittelu, organisointi, budjetointi ja valvonta olivat
pääosassa. Ihmisten johtamisessa puolestaan painopisteenä oli ihmisläheinen
toiminta, kuten avoin keskustelu ja kannustaminen. Tämän lisäksi myös laadun
merkitys alettiin hiljalleen ymmärtää, sillä sen avulla voitiin ymmärtää
asioiden ja ihmisten johtaminen hyvässä tasapainossa nostaen tehokkuutta, mutta
samalla huomioiden yksilön osaaminen ja tarpeet.
1990-luvun
henkilöstöjohtaminen alkoi puolestaan huomioida yrityksen sisäisiä voimavaroja
ja menestyksen tekijöitä. Sen perustehtävänä oli huolehtia siitä, että
yrityksen henkilöstöllä oli riittävä taitotaso ja myös henkilöstön hyvinvointi
huomioitiin. Henkilöstön ja osaamisen roolit muuttuivat strategisiksi
kilpailutekijöiksi. Samaan aikaan laatujohtamisen trendi alkoi saada muotonsa.
Laatujohtamisella tarkoitetaan laadun, asiakkuuden ja prosessien johtamista
sekä niiden yhteensopivuutta ja toimivuutta.
Osaamisen johtaminen
2000-luvulla alkoi korostaa yksilön merkitystä organisaatiolle. Tällöin
avainsanoiksi alkoi nousta ydinosaaminen, laatujohtaminen ja
prosessijohtaminen, mutta myös inhimillisiä voimavaroja alettiin kehittää.
Henkilöstö voitiin nähdä joko yrityksen kehityksen mahdollistajana tai
vaihtoehtoisesti esteenä. Tämän vuoksi yrityksen erilaiset toimintajärjestelmät
alkoivat olla huomion kohteena. Suorituskyvyllä ja osaamisen johtamisella oli
suuri merkitys, mutta myös ympäristöystävällisyys ja ekotehokkuus alkoivat olla
merkittäviä tekijöitä organisaation strategiassa.
2010-luvulla tavoitteiden
johtaminen on alkanut nousta suosioon, ja sen rinnalla on alettu huomioida myös
suoritusten johtamista. Nämä kaksi liittyvät tiiviisti toisiinsa, mutta
suoritusten johtaminen on lähinnä hieman pidemmälle viety versio
tavoitejohtamisesta. Myös tiimien merkitys on havaittu ja jokaisen yksilön
kehittäminen osaksi tiimiä ja osaksi kokonaista organisaatiota on jokaisen
johtajan tavoitteena. On havaittu, että monimuotoisuuden johtamisella on saatu
aikaan hyviä tuloksia. Monimuotoisessa johtamisessa hallitaan monimuotoisuutta,
kannustetaan siihen ja pyritään arvostamaan monimuotoisuutta.
Monimuotoisuusjohtamisen avulla pyritään luomaan ilmapiiri, jossa voidaan
arvostaa erilaisia ihmisiä ja heidän erilaisia taitojaan. Näin voidaan
saavuttaa mahdollisimman tehokas, yhteen hiileen puhaltava, laaja-alainen
organisaatio, jossa kaikki voivat hyvin ja kokevat tulevansa kuulluksi.
Työorganisaatioiden tyypillinen ongelma on pikaisten rakennemuutosten tarve ympäristön paineiden sanelemana. Tyypillisesti perinteinen organisaatiomalli on hyvin jäykkä ympäristön muutokselle, sillä se vaatii muutosprosessin hyväksyttämisen ja omaksumisen useassa eri portaassa ja monella eri tasolla. Tähän jäykkyyteen on viime aikoina haettu ratkaisua verkostoitumalla. Näin klassinen organisaatiorakenne on hajautettu verkostoiksi ja kommunikaatio on muuttunut vertikaalisesta pitkälti horisontaaliseksi.
Verkostoitumisen perusperiaatteita ovat läpinäkyvyys,
koordinaatio, linkittyneisyys, avoimuus ja vuorovaikutus. Verkostoituneen
organisaation tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman suuri kustannustehokkuus,
olla mahdollisimman joustava ja kehittää ydinosaamistaan niin hyvin kuin
mahdollista. Tässä toimii apuna eri alojen yritysten yhteistyötavat ja
erityyppisten tukipalvelujen ulkoistaminen. Näin jokainen yritys voi keskittyä
omaan ydinosaamiseensa eikä jokaiselle pienellekin osa-alueelle tarvitse
hankkia osaajia erikseen, kun tämä työvaihe voidaan luovuttaa toisen yrityksen
käsiin. Henkilöstön johtaminen verkostossa on vähemmän hierarkista, kuin
perinteisessä organisaatiomallissa. Verkostoituneessa yrityksessä ei ole enää
tarve useille osastoille ja raskaalle välijohdolle. Nyt yritys voi keskittyä
vain tiimien ohjaamiseen ja varsinaisten johtajien tarve vähenee.
Tärkeää verkostojen välisessä yhteistyössä on vahva luottamus
toimijoiden välillä. Jokainen elin on vastuussa hyödykkeenluomisprosessin
jostain osa-alueesta, ja jos yksi toimija epäonnistuu omassa osuudessaan, koko
tuote voi epäonnistua. Esimerkiksi huonekaluja valmistava yritys ”Sohva ja
tyyny” tilaa valmiiksi laudoiksi sahattua puuta toiselta yritykseltä, joka
puolestaan tilaa raaka-aineena puuta kolmannelta. ”Sohva ja tyyny” saa
raaka-aineensa ajoissa ja valmistaa tuotteensa, mutta kuljetusyritys ei voikaan
toimittaa luvattua kuljetusta suoraa huonekalukauppoihin. Näin ollen
huonekalukaupat eivät saa tuotteitaan ja useampi yritys ketjun alkupäässä
kärsii tästä epäonnisesta käänteestä. Lopulta hyvän verkostonsa vuoksi liike kuitenkin
onnistuu löytämään uuden kuljetusyrityksen ja saa tuotteensa nopeasti ja
vaivatta perille. Tämä käänne kuitenkin luo epäluottamusta verkoston jäsenien
välille ja näin kaupankäynti kärsii.
Toinen peruspilari luottamuksen lisäksi onkin juuri tehokas
linkittyneisyys. Verkoston tulee selkeästi ilmoittaa kaikille toimijoille
tarvittavat tiedot tuotteesta ja sen käsittelystä ja sovituista aikatauluista.
Näin jokaisella on mahdollisuus toimittaa oma palvelunsa ajallaan ja parhaalla
mahdollisella laadulla. Tärkeä seikka tehokkaan linkittyneisyyden lisäksi on
joustavuus. Oletetaan jälleen, että ”Sohva ja tyyny” havaitseekin
täysikoivuisten huonekalujen kysynnän laskeneen. Hyvien yhteyksien ansiosta
yrityksen on jälleen mahdollista muuttaa toimintatapojaan, esimerkiksi
siirtymällä työskentelemään vain mäntytuotteiden parissa. Tämä voidaan
toteuttaa joko vaihtamalla puuta tarjoava yritys, tai kyseiseltä yritykseltä
vain tilataan uutta tuotetta.
Toisinaan verkostoitumista voi tapahtua myös perinteisen
organisaatiomallin sisällä. Esimerkiksi työpaikoille on voitu hankkia
vuokratyövoimaa vain jollekin ajanjaksolle tai on haluttu lisää joustavuutta ja
keventää muun muassa raskaita palkanlaskennan prosesseja. Vuokratyövoima tuntuu
olevan nousujohteessa edelleen. Vuokratyöyrityksille haetaan työntekijöitä
hyvin laaja-alaisesti. Tämä helpottaa yrityksen rekrytointiprosessia, mutta
samalla se toimii tietynlaisena turvana, kun ei haluta paineita työntekijän
vakinaistamisessa.
Ongelmia kuitenkin vuokratyövoiman käytössä on muun
muassa se, että työyhteisö saattaa kohdella vuokratyöntekijää hyvin
eriarvoisena organisaation osana. Heillä ei tyypillisesti ole samoja
kannusteita, ei samaa työterveyttä tai esimerkiksi pääsyä osaan yrityksen
tietokannoista. Tällöin luottamus on avainasemassa työyhteisössä. Luottamuksen
kasvaessa myös vuokratyöntekijällä on mahdollisuus kokea olevansa osa
työyhteisöä ja itse työn tehokkuus kasvaa. Tärkeää henkilöstön johtamisessa
tämän tyyppisessä yrityksessä onkin yrittää ottaa huomioon jokainen toimija ja
kertoa avoimesti, mitä yrityksessä tapahtuu. Luottamus ja läpinäkyvyys ovat
pääosassa tämän tavoitteen saavuttamisessa.
B2B ja B2C
-markkinoinnin erojen luulisi olevan hyvin pienet. Onhan kuitenkin kyse vain
yrityksestä, joka yrittää myydä omaa tuotettaan asiakkaalle. Oli asiakas sitten
globaali yhtiö maailman markkinoilla tai yksittäinen henkilö Kalajoen
kauppahallissa. Kyse on kuitenkin kahdesta täysin erilaisesta maailmasta.
Yritysmarkkinoilla ostoprosessissa on mukana useampi henkilö ja ostopäätöksen
vaikutukset ovat nähtävissä parhaimmillaan jopa vuosikymmeniä itse transaktion
jälkeen. Yritysten välisissä kaupoissa ostoprosessiin osallistuu ihmisiä
useassa eri roolissa ja kauppoja voidaan hieroa viikko- tai kuukausitolkulla
ennen lopulliseen ostopäätökseen päätymistä.
Tyypillisesti
B2B-markkinoilla myynnin volyymi on joko huomattavasti suurempi, tai
yksittäinen ostettava tuote on muutoin kalliimpi ja personoidumpi, kuin
yksittäishenkilölle osoitettu vastaavanlainen tuote olisi. Tästä hyvänä
esimerkkinä Wärtsilän moottorit, jotka muotoutuvat eri yritysasiakkaiden
tarpeiden mukaan. Yhtä voidaan käyttää öljyn- ja kaasunporauslauttojen
laitteistona, toista voi puolestaan hyödyntää esimerkiksi jäänmurtajaan. Runko
on sama, mutta tuotteet luodaan yksilöitynä kutakin käyttötarkoitusta varten.
Tyypilliselle kuluttaja-asiakkaalle on harvoin edes tarjolla yksilötasolla
personoitua tuotetta juuri kustannus- ja kysyntäsyistä.
Yritysasiakas
arvostaa tarkkoja teknisiä tuoteluetteloja ja kattavaa sisältöä, sillä koko
tuotteen sisältö on merkittävä yrityksen ostotiimin tehdessä suuria päätöksiä.
Kuluttaja-asiakas sen sijaan painottaa omia ostopäätöksiään enemmän kyseisen
hetken tunnetilaan ja tarpeeseen nojaten. Kuluttaja-asiakaskin tekee omalle
taloudelleen merkittäviä päätöksiä, mutta kansantaloudelliselta kannalta näillä
yksittäisillä ostopäätöksillä ei ole suurta merkitystä, toisin kuin esimerkiksi
ydinvoimalan rakennussopimuksella.
Yrityksille
suunnatussa markkinoinnissa oma ammattitaito on hyvä nostaa mahdollisimman
hyvin jalustalle. Yritysasiakas harvemmin hakee tarjouksia ja viihdykettä,
sillä painopiste on nimenomaan tehokkuudessa ja mahdollisesti oman yrityksen
arvon kasvattamisessa. Myynnin ja markkinoinnin tulisikin painottaa nimenomaan
tätä asiakasyrityksen mahdollista arvonnousua ostoprosessin seurauksena.
Kuluttajalle suunnatussa
markkinoinnissa on puolestaan hyvä vedota tunteisiin ja käyttää enemmän
tunnistettavia iskulauseita ja yksinkertaista kieltä. Nähdessään esimerkiksi
suklaapatukan tarjouksessa kaupan hyllyllä, voi kuluttaja kokea äkillistä
tarvetta saada kyseistä suklaata, vaikka makeanhimo olisi tyydytetty jopa juuri
hetkeä ennen kauppaan astumista. Tyypillinen kuluttaja ei halua kuluttaa aikaa
tutustuen yhtiöön tai sen tuotteiden kirjoon, vaan tärkeintä on omien tarpeiden
riittävä tyydyttäminen kyseisellä ajan hetkellä.
Hyvä esimerkki
kuluttaja- ja yritysasiakkaiden intressieroista voisi olla esimerkiksi
huulirasva, joka hoitaa ja kosteuttaa huulia. Kuluttaja on kiinnostunut rasvan
kosteuttavasta ja hoitavasta ominaisuudesta, yritys on puolestaan kiinnostunut
siitä, mitä tuote sisältää, jotta siihen on saatu kyseinen ominaisuus.
Kuluttaja on harvemmin valmis luomaan lähempää suhdetta suoraa yrityksen tai brändin kanssa. Kuluttajan pääpaino on käyttää mahdollista brändiä hyväksi tämän luodessa C2C-suhteita muiden brändin käyttäjien kesken. Tämä näkyy esimerkiksi erilaisten tuotemerkkien suosittuina fanisivuina sosiaalisessa mediassa. Moni kuluttaja-asiakas käyttää brändejä oman identiteetin muodostuksen apuvälineenä. Tästä syystä asiakkaiden välinen kommunikointi nousee suurempaan osaan, kuin mitä yritysmaailmassa. Yritysasiakkaat ovat tuskin koskaan keskenään kontaktissa, ne luovat keskusteluyhteyden vain myyjän kanssa. B2B-maailmassa puolestaan on tärkeää asiakkuuden ylläpitäminen ja pitkäjänteinen kontakti myyjän ja asiakkaan välillä vielä silloinkin, kun kaupat on jo tehty.
Lähteet
Maailman tehokkain mötikkä – jopa Guinness tunnusti
Wärtsilän uutuusmoottorin, joka käy melkein millä vain [Helsingin Sanomat,
2015]
Yrityksen ja tuotteen imagon rakentaminen ja merkitys myynnille
Ennen kuin voidaan määritellä yrityksen ja tuotteen imagon
rakentamista ja sen merkitystä myynnille, tulisi erotella toisistaan termit imago,
maine ja brändi. Nämä kaikki muodostavat yhden suuremman kokonaisuuden
yrityksen kuvasta maailmalle, mutta jokaisella niistä on omat
erityispiirteensä, joiden avulla ne voidaan erottaa toisistaan.
Brändi on jotain, jota pyritään tietoisesti rakentamaan yrityksen
sisältä käsin. Brändi on ikään kuin kasvot sille, minkälaisena yritys haluaa
itsensä nähtävän. Brändi voidaan synnyttää siis vain mielikuvien pohjalta,
huolimatta totuudesta. Yritys voi esimerkiksi brändätä itsensä hyvinkin
ekologiseksi yritykseksi, mutta todellisuudessa esimerkiksi sen tuotteiden
valmistuksen aiheuttama hiilijalanjälki onkin huomattavan suuri. Tämä ei
välttämättä ole kuitenkaan synonyymi valehtelulle.
Brändin kanssa käsi kädessä kulkee maine. Brändillä pyritään
vaikuttamaan myös maineeseen, mutta maine erottuu brändistä sillä, että se
syntyy ihmisten mielissä, ei yrityksen käsissä. Maine voi olla hyvinkin
todenmukainen, mutta se voi olla myös hyvinkin vääristynyt, riippuen siitä
kuinka paljon kyseisen maineen muodostumiseen vaikuttaa esimerkiksi tunteet ja
ennakkoluulot. Esimerkiksi ydinvoimaloita rakentava yritys voi pitää tarkasti
huolen rakennusprosessin turvallisuudesta ja jäännösuraanin oikeaoppisesta
käsittelystä, mutta kyseisen yhtiön maine voi olla huono jo siksi, että
asenteet ydinvoimaa kohtaan ovat useilla hyvin ristiriitaiset.
Imago sen sijaan on
Imagoa voidaan ajatella peilikuvana yrityksen tai tuotteen
brändistä. Imagon tulisikin ikään kuin peilata yrityksen ideaa
liiketoiminnasta, täten yritys voi lunastaa tai olla lunastamatta brändin
kautta luodut lupaukset. Yhdessä maineen ja brändin kanssa muodostuu siis lopulta
yrityksen imago.
Imagon rakentaminen on tärkeää yrityksen menestymisen kannalta.
Brändin voi luoda ja sitä voi muuttaa milloin vain, maine sen sijaan voi
muuttua sekunneissa ja pysyä sellaisenaan useita vuosiakin, mutta imago on yksi
tärkeimmistä asioista joihin yritys voi vaikuttaa ja jolla on valtava merkitys
kokonaisuuden kannalta. Imagon rakennusprosessissa tulisikin kiinnittää
tarkasti huomiota muun muassa siihen, miltä yritys näyttää asiakkaille
ulospäin. Esimerkiksi myyntiedustajan siisti ja asianmukainen pukeutuminen
antaa heti tietyn vaikutelman yrityksestä asiakkaalle. Samoin yrityksen
verkkosivuja voidaan katsoa, kuin myyntiedustajaa. Onko ulkoasu siisti,
sisältääkö sivut riittävästi tarpeellista tietoa, onko yritys siis juuri
minulle sopiva?
Yrityksen imagon rakentamisen haaste kuitenkin piilee siinä, että sopiva mielikuva yrityksestä pitää myydä niin asiakkaille, kuin omalle henkilöstöllekin. Mikäli sisäinen imago ei ole rakentunut oikein, saattaa yritys helposti välittää ristiriitaisia viestejä ulospäin. Tästä syystä imagoa onkin vaikea rakentaa yhdessä yössä, mutta kun oikeanlainen imago on saavutettu, se tuottaa iloa niin asiakkaille kuin yritykselle itselleenkin.
Markkinointi ja myynti –
mitä ne ovat? Miten ja mihin ne vaikuttavat?
Markkinointi ja myynti
ovat nimellisesti kaksi erillistä prosessia, mutta ne suurimman osan ajasta ne
kuitenkin kulkevat käsi kädessä, tiedostamatta toisiaan. Markkinointi on osa
yrityksen suuria linjoja, jonka avulla kartoitetaan asiakkaiden tarpeita. Markkinointitiimin
tavoitteena on ymmärtää, mitä asiakas haluaa ja löytää sopivia ratkaisuja
näihin tarpeisiin. Tavoitteena on siis löytää asiakkaalle sopiva tuote, ei
sopiva asiakas tuotteelle. Markkinointi luo arvoa niin asiakkaalle, kuin
yrityksellekin ja se on hyvin pitkäkestoinen ja hidas prosessi, jonka tulokset
näkyvät vasta pidemmällä aikajänteellä. Myynti puolestaan on osa markkinointia,
ikään kuin luonnollinen jatke sille. Myynnin lopullisena tavoitteena usein
nähdään vain yksittäinen transaktio ja vastuu yrityksen tuotteiden
kannattavuudesta nähdään putoavan nimenomaan myyntitiimin hartioille.
Markkinointi ja myynti
ovat muuttuneet viimeisen vuosisadan kuluessa valtavasti. Markkinoinnin roolin
muuttuminen yrityksissä voidaan jakaa kuuteen eri aikakauteen:
Tuotantosuuntaisuus: Kysyntä oli lähes rajatonta ja tuotekehitystä ei nähty tarpeelliseksi, markkinoinnista puhumattakaan.
Tuotesuuntaisuus: Kilpailun kiristyessä uskottiin tuotteen laadun puhuvan riittävästi puolestaan, markkinoinnille ei nähty vielä tarvetta.
Myyntisuuntaisuus: Yritysten erilaistaessa tuotteitaan asiakas sai valita tuotteiden kirjosta mieleisensä. Alkoi aggressiivisen myynnin aikakausi, jonka tavoitteena oli vain yksittäinen myyntitapahtuma.
Kysyntäsuuntaisuus: Hiljalleen alkoi kehittyä ymmärrys asiakkaan tarpeista, kehitettiin 4P-malli. Markkinointi toteutettiin lähinnä massoille, mutta sen asema yrityksen strategiassa parani.
Asiakassuuntaisuus: Asiakkaan erilaiset tarpeet alkoivat olla lähempänä yrityksen strategian keskiötä. Erilaistamisella pyrittiin saamaan kilpailuetua kilpailijoihin.
Suhdesuuntaisuus: Asiakassuhteiden hoitamisen ja asiakkuuksien hallinnan nähtiin tuovan etua yritykselle. Nähtiin, että asiakkuutta on hyvä jatkaa myös myyntitapahtuman jälkeen, jotta yritys voisi saavuttaa lisätuloja.
Nykypäivänä on markkinoinnin
kirjoon astunut mukaan myös eettinen ja kestävä, sekä sosiaalinen markkinointi.
Sosiaalisen markkinoinnin tavoitteena on muuttaa asiakaskäyttäytymistä
haluttuun suuntaan. Sosiaalisen markkinoinnin tavoitteena ei siis tule olla
vain tuotetietoisuuden lisääminen eikä sillä tule vaikuttaa ihmisten
asenteisiin. Sen avulla kartoitetaan erilaisia käyttäytymismalleja ja pyritään
vaikuttamaan niihin muun muassa vahvistamalla haluttua käytöstä.
Markkinoinnin
toimenpiteiden vaikutuksia on hyvä seurata ja tutkia, minkälaisia vaikutuksia
sillä on yrityksen kokonaismyyntiin. Näiden tutkimusten pohjalta on luotu
erilaisia strategiamalleja tukemaan yrityksen markkinointi- ja myyntitoimintaa.
Markkinoinnin klassisen 4P-mallin mukaan keskiössä ovat olleet
Tuote – mikä tai minkälainen tuote on kyseessä? (Product)
Hinta – minkä arvoinen tuote on? (Price)
Viestintä – miksi ostaa tuote? (Promotion)
Paikka – mistä sitä saa? (Place)
Kymmeniä vuosia sitten
luodut mallit muuttuvat yhteiskuntien muuttuessa modernimpaan suuntaan.
Hiljalleen 4P mallikin on korvaantunut 4C-mallin mukaisella
kuluttajalähtöisellä näkökulmalla, jossa tuote korvataan arvolla, hinta
kokonaiskustannuksilla, markkinointiviestintä kommunikaatiolla ja paikka
helppoudella. Yhä lähemmäksi 2010-lukua tullessa jopa 4C malli on saanut
rinnalleen uuden kirjainnelikon, 4E-mallin. 4E-mallin mukaan keskiössä ovat:
Oppiminen, asiakas on kannustettava oppimaan uutta käyttäessään tuotetta
tai palvelua (Edcational experience)
Esteettisyys, asiakas nauttii eri aistien avulla tuotteesta tai palvelusta
sellaisenaan (Esthetic experience)
Viihteellisyys, asiakas viihtyy hyödykkeen äärellä ja asiakas saadaan
viettämään aikaa sen kanssa (Enterntainment experience)
Eskapistisuus, asiakas saa olla aktiivinen toimija tapahtumaketjussa
(Escapist experience)
Etenkin nykypäivän
tietotekniikan alalla koen tämän 4E-mallin olevan hyvin tärkeä osa hyödykkeen
arvotuottamisprosessia. Mahdollinen asiakas on saatava viihtymään oman
yrityksen tuotteen kanssa sen sijaan, että tämä pakotettaisiin käyttämään
väkisin tuotettua ratkaisua. Etenkin yrityksille tuotettaessa useat
tietotekniset ratkaisut ovat pitkälti jokapäiväisiä välttämättömyyksiä, ei
niinkään ensisijaisesti viihtymiseen tarkoitettuja tuotteita. Asiakkaalla on
myös hyvä olla tunne siitä, että hänellä on vaikutusvaltaa tuotteen luomisen
tapahtumaketjussa. Esimerkiksi tuntilistoja luova vuoropäällikkö voi haluta
tietyn ominaisuuden tilattavaan tuotteeseen, jolloin on tärkeää, että kyseistä
ohjelmistoa tuottava yritys ottaa huomioon myös käyttäjän toiveet tuotteen
luomisprosessissa.
Esteettisyys ei
välttämättä ole päällimmäisenä asiana mielessä insinöörin suunnitellessa
tuotteitaan. On kuitenkin muistettava, että rumuuteen tottuu, mutta kauneus
jaksaa sykähdyttää joka kerta. Siksi tuotteiden esteettiseen ilmeeseen on
tärkeää panostaa niiden luomisprosessissa. Hyvin toimivalla autolla on mukava
ajaa, mutta sen kyytiin tulee hypättyä paljon mieluummin, jos se on kaiken
lisäksi vielä tuotteena hyvännäköinen. Sama pätee ohjelmistoihin, kauniisti
muotoiltu käyttöliittymä ei turruta silmiä yhtä helposti, useat ominaisuudet
ovat helpommin ja intuitiivisemmin löydettävissä ja useampi käyttäjä viihtyy
ohjelmiston parissa pidempään.
Oppimisen prosessissa
voi saada asiakkaan oppimaan jotain uutta käyttäessään tuotetta. Esimerkiksi
leipomossa käydessään asiakas voi samalla nähdä leipurit työn touhussa ja oppia
näkemästään, kuinka esimerkiksi he koristelevat leivoksia. Sama ei toki ole
suoraa sovellettavissa tietotekniikan saralle, mutta tietoteknisillä
ratkaisuilla voidaan luoda esimerkiksi interaktiivinen opetustaulu edellä
mainittuun leipomoon, jolloin leipomon asiakkaalle saadaan tarjottua lisäarvoa
opetustaulun aikaansaaman kokemuksen avulla.
Markkinoinnissa ja
myynnissä tulisi luoda varsinaisen lopputuotteen sijaan arvoprosessi, jonka
avulla täytetään tarve, jonka asiakas kokee. Suunnittelussa tai yrityksen
strategian luomisessa ei siis tulisikaan aloittaa prosessia tuotekeskeisesti,
vaan asiakkaan tarpeet kartoittaen ja huomioiden. Lisäksi on osattava valita
oikeat asiakassegmentit oman osaamisen ja parhaan potentiaalisen kysynnän
mukaan. Tämän jälkeen markkinointitiimi voi luoda sopivan kehystarinan, jonka
avulla myyjät kertovat yrityksen tuotteista asiakkaalle. Markkinoinnin avulla
luodaan siis yhtenäinen tapa myydä, jotta yrityksen kokonaiskuva asiakkaille
näyttäisi samalta kaikkialla. Tämä pätee jopa globaalilla tasolla, jolloin
hyvän markkinoinnin avulla tietty brändi näyttää yhtenäiseltä joka puolella
maailmaa. Tämä puolestaan luo vaikutelmaa yhdenmukaisuudesta ja sitä myöten
luotettavuudesta.
Nykypäivän tavat luoda
keskusteluyhteys asiakkaaseen ovat muuttuneet valtavasti viime vuosikymmeninä
ja viimeisen muutaman vuoden aikana nämä tavat ovat saaneet täysin eri muodon,
kuin mitä ne olivat vain viisi vuotta sitten. Tietoteknisten ratkaisujen
kehittyessä myös tapa kommunikoida asiakkaan kanssa on saanut täysin
uudenlaisen muodon. Yrityksien on tärkeää hallita vähintäänkin verkkomainonnan
tekniikat, mutta tulevaisuudessa myös erilaiset mobiilitekniikat ja Teollinen
Internet muodostuvat yhä keskeisemmäksi osaksi myynti- ja markkinointiprosesseja.
Internetin kehityksen
myötä yritysten ja asiakkaiden väliset tavat kommunikoida ovat muuttuneet
jollain tavalla huomattavasti hektisemmiksi, mutta toisaalta asiakkaalle on
annettu pieni mahdollisuus omaan tilaan. Myyjällä ei ole enää syytä tai
tarvetta olla kasvokkain kontaktissa asiakkaan kanssa ja asiakkaan
ostopäätösprosessin alkuvaiheet ovat monesti kehittyneet Internetin ansiosta.
Asiakkaan on mahdollista tehdä tuotevertailua jo etukäteen, jolloin esimerkiksi
verkkosivujen ilme, sisältö ja käytettävyys ovat avainasemassa. Lisäksi tässä
prosessissa on apuna sosiaalinen media ja muiden käyttäjien kokemukset
yrityksestä tai tuotteesta. Internet auttaa siis myös tilanteissa, kun tuote ei
ole vielä omalle lähipiirille tuttu, jolloin voi luottaa tuntemattomien
ihmisten arvosteluihin.
Erityyppiset teknologiat ja välineet ovat jo tarjolla
niin asiakkaille, kuin yrityksillekin. Tärkeä vaihe tässä teknologian
murroksessa on ymmärtää, kuinka näitä apuvälineitä voidaan käyttää hyödyksi
niin osto- kuin myynti- ja markkinointiprosessissa. Internetin ansiosta yhtä
tarkempi kohdennus markkinoinnin osalta on mahdollista, sosiaalisen median
avulla yritys voi nostattaa oman brändin vaikutelmaa asiakkaiden silmissä
toimien muun muassa asiakaslähtöisesti. Yritykset voivat käyttää erilaisia
sensoreita seuratakseen tuotteen toimintaa käytännössä, tai asiakkaat voivat
vastavuoroisesti antaa palautetta suoraa yrityksille näiden tuotteiden
toimivuudesta. Kaikki tämä on nyt paremmin jokaisen ulottuvilla, kiitos Internetin.
Myös visuaalisuus ja sisältömarkkinointi ovat nyt nousussa. Viihdyttävä sisältö
opettaa ja samalla vetoaa asiakkaan tunteisiin, parhaimmillaan hyvin pienillä
asioilla voi siis vaikuttaa asiakkaan lopulliseen ostopäätökseen. Kaikkeen
tähän voi nykyinen ja tuleva tieto- ja viestintätekniikan insinööri vaikuttaa, aivan
itse!
Lähteet
Myynnin ja markkinoinnin yhteistyön kehittäminen [Mikkonen
A., 2014]
Ennen varsinaista brändin käsittelyä on hyvä erottaa toisistaan maine, imago, sekä miten ne eroavat brändistä. Katleena Kortesuon (Kortesuo, 2011) mukaan brändi on itse ydinajatus, josta maine ja imago ovat heijastuksia. Ne kuitenkin syntyvät eri tavoilla.
Brändi, maine ja imago (Kortesuo, 2011).
Maine on kuin brändin varjo, joka muodostuu välillisesti muiden kokemien ominaisuuksien seurauksena. Esimerkiksi tuotteen laatu on on osa mainetta. Tuote voi esimerkiksi saada huonon laadun maineen, johon sen on huomattavasti vaikeampi enää jälkikäteen vaikuttaa.
Imago toisinaan voi muodostua hieman virheellisestikin, se koostuu tyypillisesti niin välillisistä kuin suoraankin koetuista ominaisuuksista, mutta siihen vaikuttaa myös asiaa tulkitsevan henkilön omat asenteet, tunteet ja ennakkoluulot. Näin imago voidaan nähdä heijastavana peilikuvana brändistä siinä missä maine on ikään kuin brändistä heijastuva varjo.
Brändi itsessään on jotain, jonka yritys tai henkilö itse luovat. Brändin tulee olla johdonmukainen kuva myytävästä henkilöstä tai tuotteesta. Maine ja imago heijastuvat tästä yhdestä ja samasta lähteestä, brändistä, mutta hieman riippuen tarkastelukulmasta, ne saattavat näyttäytyä hieman erilaisina. Näin ollen maine ja imago voivat hyvinkin olla ristiriidassa keskenään.
Ei myydyt, vaan ostetut hyödykkeet
Markkinoinnin itsessään ajatellaan olevan vain tuotteen myymistä. Sitä se ei kuitenkaan ole. Markkinointi on kaikki ne keinot, joita yritys käyttää viestimiseen. Näitä keinoja on sekä sisäisiä että ulkoisia. Markkinointi on siis samanaikaisesti myös brändin rakentamista. Ihmiset markkinointiosastolla voidaankin siis ajatella olevan ihmisiä brändäysosastolla.
Nykypäivän tuotteita ei enää pelkästään myytyinä, vaan itse asiassa ostettuina tuotteina. Brändi auttaa tällaisessa tilanteessa, brändi ikään kuin myy ennalta tuotteen kuluttajan mielessä, jolloin ostotilanteessa kuluttajan vastuulle jää ainoastaan tuotteen ostaminen. Myyvyys on siis kiinteä osa brändiä.
Brändi on tyypillisesti rakennettu erilaisten merkityksellisten tuotteiden ympärille. Ruokakaupassa tyypillisesti brändiuskollisuutta herättävät esimerkiksi erilaiset oluet. Toiset vannovat henkeen ja vereen Karhun nimeen, mutta toiset eivät taasen voi sietää sitä.
Brändin voi kuitenkin helposti luoda myös tavanomaisten hyödykkeiden, kuten maito tai jauhot, ympärille. Se on siis luotavissa mille tahansa tuotteelle, joka vain sattuu olemaan olemassa. Tästä hyvä esimerkki on pullovesi: Etenkin Yhdysvalloissa pullotettu vesi on erittäin suuressa suosiossa, vaikka pääosin kotitalouksiin virtaava hanavesi on täysin juomakelpoista. Pullotettu Evian saattaa olla litrahinnaltaan kalliimpaa, kuin esimerkiksi viereisen hyllyn halvin maito tai olut, mikä on sinänsä erikoista kun huomioi, että raikasta vettä on välittömästi saatavilla miltei mistä tahansa maksutta.
Mikä tahansa substantiivi voidaan laskea brändiksi ja itse asiassa henkilö itsessään voi olla myös brändi. Ollakseen menestyvä, tulee ajatella joko itseään tai edustettavaa hyödykettä ensisijaisesti sen brändin kautta. Brändiajattelun myötä myös henkilö voi luoda itsestään brändin ja täten myydä itsensä uutena Evianina tai Steve Jobsina maailmalle.
Muuttuva maailma
Brändin voima on niin voimakas, että kuluttajat ovay valmiita luottamaan siihen miltei sokeasti. Ennen esimerkiksi autokaupoille mentäessä autoja käytiin ensin katsomassa ja tutkimassa ulkoisesti, sitten jokin yksilö vietiin koeajolle. Nykyään jopa autoja myydään Internetin välityksellä. Luotto tuttuun ja turvalliseen brändiin on niin kova, että tuote ollaan valmiita ostamaan ilman erityistä testaamista.
Internetshoppailu ja kauppakeskuksessa kiertely muistuttavat toisiaan, mutta näissä molemmissa on omat yksilöivät eronsa. Kauppakeskuksessa tavarapaljouden keskellä on yritykselle tärkeää luoda sellaisia pakkauksia, jotka herättävät kuluttajan huomion. Tämän lisäksi esimerkiksi Yhdysvalloissa yhtiöiden on mahdollista ostaa itselleen hyllytilaa tietystä kohtaa hyllyä, jotta juuri oma tuote tulisi riittävästi esille. Internetissä ostokäyttäytyminen eroaa kuitenkin merkittävästi kauppakeskuksesta kiertelystä.
Internetshoppailun voi toki aloittaa esimerkiksi kirjoittamalla Googlen hakukenttään “kirjat” ja edetä ikään kuin kauppakeskusmaisesti verkkokaupasta toiseen, mutta helpointa lienee kuitenkin siirtyä suoraa esimerkiksi Amazonin, Adlibriksen tai jonkin vastaavan palveluntarjoajan sivustolle. Näin kuluttaja pääsee kaikkein nopeimmin perille, eli itse ostotapahtumaan.
Kilpailu ja erikoistumisen tuoma etu
Kilpailun puuttuessa tuotteella on mahdollisuus laajentua, mutta mikäli kilpailu on jo alalla kova, tällöin brändi on vaarassa heikentyä laajentamalla liikaa. Yrityksen kuva markkinoilla heikkenee, kun brändi on laajentunut liikaa.
Toisaalta yrityksen valikoiman kaventamisen kautta brändillä voi olla mahdollisuus voimistua. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii kahvilat ja ravintolat. On parempi erikoistua esimerkiksi donitseihin, erikoiskahveihin, tai esimerkiksi jäätelöihin, kuin tarjota kaikkea mahdollista, mitä kilpailijatkin tarjoavat markkinoilla. Näin kuluttajalle jää helpommin mieleen, mitä esimerkiksi Arnold’sista, IHOP:sta, KFC:sta tai vaikkapa Subwaysta kannattaa ensisijaisesti hakea.
Erikoistumisen myötä on myös mahdollista kehittää tuotteita entistä paremmiksi. Tässä myös etulyöntiasemaan pääsee, kun ostaa suurella volyymillä yhden kategorian tuotteita, jolloin bulkkiostoilla on mahdollista myös myydä halvalla ja saavuttaa näin etua kilpailijoihin nähden, jotka eivät osta yhtä suurissa erissä, jolloin myös jälleenmyyntihinnat ovat pakosti suurempia.
Brändin synty
Brändi syntyy julkisuuden, ei mainostamisen myötä. Mainostaminen on osa brändin muodostamista, mutta sillä ei yksikään brändi pääse nousemaan omille siivilleen. Esimerkiksi The Body Shopin ja Starbucksin kaltaiset brändit ovat muodostuneet globaaliksi ilmiöksi miltei täysin ilman mainiostusta. Brändit ovat kuitenkin saaneet osansa julkisuudesta, jolloin niiden tuttuus yleisön keskuudessa on saavutettu esimerkiksi välittämällä omaa viestiä yrityksen arvoista erilaisten artikkelien ja haastattelujen myötä.
Paras tapa brändin saavuttaa julkisuutta on olla ensimmäinen oman tuotesegmentin brändi. Paras tapa päästä puheenaiheeksi onkin siis luoda täysin uusi kategoria tai tarve, ei uusi tuote. Maailmalla on suurena ilmiönä tällä hetkellä niin kutsuttu VSCO girl -ilmiö. VSCO-tytön tunnusmerkkinä on metalliset juomapullot ja vähämuovinen elämäntyyli. Juomapulloja on ollut olemassa jo pitkään, mutta maapallon pelastavia vesipulloja? Vasta hetken.
Mielikuvien hallintaa
Tuote ei edusta pelkästään perimmäistä tarvetta, jonka se tyydyttää. Esimerkiksi auto ei ole vain nelirenkainen kuljetusväline, jolla on mahdollista kulkea paikasta toiseen. Se on sitäkin, mutta kun autoon yhdistää brändin, saadaan aikaan jotain, minkälaisena kuluttaja tahtoo auton nähtävän. Esimerkiksi Mercedes Benz edustaa käyttäjälleen vaikutusvaltaa, Tesla modernia aikaa ja luksustunnetta, Volvo on turvallinen perheauto ja Hondat ja Toyotat ovat käytännössä ikuisia.
Mielikuvien osalta on kuitenkin tärkeää, että brändi ei laajenna uusille alueille. Mercedes Bentzin brändille ei tee hyvää laajentaa halpoihin perheautoihin, mutta toisaalta Volvonkaan ei ole tarkoituksenmukaista laajentaa kilpa-autojen saralle. Näin kuluttaja saa yhtenäisen kuvan brändistä ja keinon määritellä itseään omien kulutustottumustensa kautta.
Ostan, olen siis olemassa
Hidden Brainin podcast-jaksossa I Buy, Therefore I Am (“I Buy, Therefore I Am”, 2019) keskusteltiin laajalti brändistä. Brändi on kuin lippu, joka kertoo siitä kuka olet tai kuka haluaisit olla. Brändien avulla jokaisen yksilön on mahdollista luoda mielikuvaa itsestään muille, brändeillä voi esimerkiksi viestittää: Olen älykäs, rikas, urheilullinen, tai jotain muuta, mitä brändi edustaa. Kuluttajan käyttämät brändit ovat siis osa jokaisen itseilmaisua.
Jokaisella vaatekappaleella voi olla jokin tarina tai psykologinen linkki, jolla ne yhdistyvät kantajaansa. Esimerkiksi Michael Jordanin kenkiä pitämällä kuluttajan on mahdollista napata pieni osa tämän mystiikkaansa, mutta myös samalla omia myös samalla pieni osa hänen fysiikkaansa; Pitämällä Michael Jordanin kenkiä, saat samalla myös pienen palan juuri häntä.
Kuluttajan identiteetin on kohdattava brändin kanssa, mutta toisaalta brändillä on myös mahdollista luoda itse itsestään tietynlaista kuvaa muille. Pääpiirteittäin kuitenkin kuluttajan identiteetin ja brändin kohdatessa kuluttaja näkee tuotteen hyvät puolet korostettuina muihin miltei identtisiin tuotteisiin verrattuna. Parhaimmillaan brändi määritteleekin minäkuvaa ja siten esimerkiksi kehoitus alkaa käyttämään jotain toista brändiä voi olla suora hyökkäys henkilön minuutta kohtaan ja se nähdään ikään kuin kehotuksena muuttamaan itsessä jotain. Brändillä siis myydään kuva omasta itsestä ja toisaalta brändillä myös vahvistetaan tätä kuvaa. Nämä kaksi kulkevat siis käsi kädessä.
Brändistä uskonnoksi
Brändin osalta myös merkittävässä osassa on asiakkaan elämän mittainen arvo. Tiettyä tuotetta ostetaan esimerkiksi aina uudelleen ja uudelleen vanhan hajottua. Näin kuluttajasta tulee samalla brändin evankelista ja kuluttaja pyrkii kaikin tämän käsissä olevin keinoin suojelemaan brändiä kolauksilta. Brändievankelista esimerkiksi puhuu myönteisessä valossa arvostamastaan tuotteista tuttavilleen ja näin lisää brändin näkyvyyttä myös ruohonjuuritasolla.
Brändi parhaimmillaan voi luoda kuluttajassa ikään kuin uskonnollisia piirteitä. Apple Storessa vierailevia Apple-fanaatikkoja onkin verrattu todella asiaansa omistautuneeseen uskovaiseen henkilöön. Apple-fanaatikon aivoissa esimerkiksi aktivoituu samat osa-alueet, kuin uskonnollisella henkilöllä jumalanpalveluksen aikana. Samaten tuotteiden kielellinen kuvailu muistuttaa hyvän paljon miltei jopa uskonnollista tapaa kuvailla ja ihailla ominta omaa.
Lähteet
Kortesuo, K. (2011). Tee itsestäsi brändi – Asiantuntijaviestintä livenä ja verkossa (s. 9). Jyväskylä: Docendo.
Ries, A., & Ries, L. (2012). The 22 immutable laws of branding. New York, NY: HarperBusiness.
I Buy, Therefore I Am. (2019). [Podcast]. Haettu 6.10.2019, osoitteesta https://player.fm/1wjzuN