Otin tutkittavaksi aiheekseni teknologian liittämisen potilaiden arkeen terveydenhuollossa ja sen edistämisessä. Hyvänä esimerkkinä tästä on verenpaineen tilastointi ja arvojen välittäminen terveydenhuollon ammattilaisille kotoa käsin. Potilas saadaan helpommin sitoutettua oman terveytensä hoitoon ja tarkkailuun erilaisten teknologioiden avulla. Lisäksi henkilötyötunteja saadaan samalla vapautettua akuutimpiin tehtäviin ja yhä useampi terveydenhuollon ammattilaisen huomiota tarvitseva potilas saa apua.
Useiden tutkimusten myötä on havaittu, että kahta samankaltaista koeryhmää tarkkailtaessa, potilaat käyttäytyvät hyvin eri tavoilla riippuen siitä, kuinka paljon heille on tarjottu informaatiota ja kuinka hyvin ryhmän jäsenet saatiin sitoutettua projektiin. Tästä esimerkkinä: kahta 21-henkistä koeryhmää tarkkailtiin ja heidän verenpaineensa ja ruokailu- sekä liikuntatottumuksensa kirjattiin ylös. Toinen ryhmistä oli kontrolliryhmä, jota hoidettiin terveyskeskuksessa samalla tavoin, kuten aiemminkin. Varsinaista koeryhmää sen sijaan opastettiin käyttämään verenpainemittaria etänä ja kirjaamaan omat ruokailunsa ja urheilusuorituksensa tietokoneen avulla.
Tutkimuksen edetessä huomattiin, että koeryhmän potilaiden suolan käyttö oli vähentynyt huomattavasti, he liikkuivat runsaammin ja heillä oli tarve käydä terveydenhoitajan vastaanotolla harvemmin, kuin kontrolliryhmän potilailla. Tämän lisäksi heidän verenpainearvonsa olivat keskimäärin matalammat kuin kontrolliryhmän potilailla. Lukuisten eri tutkimusten perusteella onkin havaittu, että verenpainearvot ovat matalammat kotona mitattaessa kuin saadut arvot terveyskeskuksessa.
Potilaan on helpompi muuttaa omia ruokailutottumuksiaan ja liikuntatapojaan, kun tämä sitoutuu riittävästi omatoimiseen sairauksien ennaltaehkäisyyn ja niiden tarkkailuun. Lisäksi matalammat mittaustulokset kannustavat pitämään yllä hyviä elintapoja. Lisäksi, jos potilaalle on mahdollista asettaa esimerkiksi tavoitellut verenpainearvot tai pudotettavan painon määrä, kannustaa tekniikka, välitön palaute ja kaunistelemattomat luvut kehittämään itseään ja parantamaan omia tuloksia entisestään.
Kohonneen verenpaineen hoitoon voi käyttää lääkitystä, mutta ensisijainen ohjeistus olisi kuitenkin pyrkiä pysyviin elintapojen muutoksiin, jotta kehoa ei tarvitsisi turhaa rasittaa lääkkeillä. Monesti verenpainelääkkeillä on lukuisia sivuvaikutuksia, jotka vaativat lisää lääkitystä ja niin edelleen. Kaikki tämä vaatii aina terveyskeskusten lääkäriresurssien käyttöä, mikä taas syrjäyttää monia muita lääkärin huomiota vaativia potilaita. Omahoidosta ja omien elintapojen tarkkailusta olisi siis runsaasti kansanterveydellistä hyötyä ja se tehostaisi terveyskeskuksien toimintaa hienosti.
Terveyden edistämisen ja kontrollien suorittamisen kotona voisi viedä vielä pelkkää verenpainemittausta pidemmälle. Esimerkiksi keuhkoahtaumatautia sairastava potilas voisi mitata joka aamu oman painonsa, verenpaineen, sykkeen, sekä veren happipitoisuuden. Näiden arvojen lisäksi mittauslaitteeseen voisi ohjelmoida muutamia peruskysymyksiä, kuten ”Oletko käyttänyt lisähappea tänään?” ja kielteisen vastauksen saadessaan laite kannustaisi jatkamaan lääkkeiden syöntiä normaalisti. Kun nämä arvot ja kysymykset on saatu kirjattua laitteelle, se voisi lähettää tiedot aina edelleen paikalliseen terveyskeskukseen, jossa hoitaja voisi tarkastaa tulokset ja päättää mahdollisista lisätoimenpiteistä.
Tällainen laite voisi olla hyvä myös muistisairautta tai esimerkiksi diabetesta sairastavalle. Laitteeseen voi ohjelmoida tarkat kellonajat, jolloin potilaan tulee muistaa syödä, mitata verensokeri tai ottaa lääkkeensä. Näin on myös mahdollista kirjata ylös pidemmältä aikaväliltä omassa terveydessä tapahtuvia muutoksia ja hoitohenkilökunnalla on tarkkaa dataa siitä, minkälaista kehitystä on viime aikoina potilaan kehossa tapahtunut.
Hammashuollon puolella työskentelyä voidaan myös tehostaa teknologioiden avulla. Esimerkiksi hammasproteesien valmistus ja paikalleen asentaminen erilaisten 3D-skannerien ja tulostimien avulla on nopeutunut valtavasti verrattuna tilanteeseen kymmenen vuotta sitten. Samoin lapsia, miksei aikuisiakin, voidaan opettaa oikeanlaiseen hampaiden hoitoon erilaisten applikaatioiden avulla. Mikäli potilaat oppivat oikeanlaisen suun terveyden hoidon jo varhain, saadaan parhaassa tapauksessa ehkäistyä vakaviakin suu- ja hammassairauksia tai lievennettyä niiden vaikutuksia.
Vaikka teknologian ja terveydenhuollon tehokkaampi yhdistäminen onkin jalo ajatus ja toimii paperilla erinomaisesti, suurena ongelmana ovat edelleen ihmisten asenteet. Useat ovat skeptisiä näiden järjestelmien toimivuudesta tai pelkäävät oman yksityisyytensä menettämistä tietoturvan pettäessä, kun taas toiset pelkäävät töidensä säilymisen puolesta. Teknologian kehitys ja kasvu on poistanut useita työpaikkoja ja jopa kokonaisia ammattikuntia vuosien varrella, mutta samalla se on kuitenkin mahdollistanut lukuisten uusien työpaikkojen synnyn. Yhteiskunnan sekä teknologioiden muuttuessa ja kehittyessä on jokaisen tärkeää muistaa sopeutua ja löytää uusia tapoja työskennellä rinta rinnan uusien innovaatioiden kanssa.
Tekniikka ja sen kehitys tuntuu pelottavalta ajatukselta monien mielestä, sillä kaikki uusi ja tuntematon epäilyttää, ja se on täysin luonnollista. Olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää muistaa painottaa ensin päättäjille ja myöhemmin potilaille näitä kahta merkittävää seikkaa, jotka terveyden etähoito tuovat mukanaan: tehokkuus ja sen mukanaan tuomat säästöt, sekä turvallisuuden ja yleisen hyvinvoinnin kasvu.
Työn tehostuminen näkyy kun sama työ saadaan toteutettua pienemmillä resursseilla. Mikäli aikaa ei mene terveyskeskuksessa turhaa hukkaan verenpaineen mittaamisen kaltaisiin perustoimenpiteisiin, säästetään kaiken kaikkiaan rahaa valtavasti kun potilaat saadaan omaksumaan etähoitolaitteiden käyttö. Suurin säästö varmasti saataisiin terveyttä edistävistä vaikutuksista, joita ennaltaehkäisevä työ synnyttää. Laitteet voidaan ohjelmoida muistuttamaan lääkkeistä ja laitteet voivat raportoida suoraa terveyskeskukseen, mikäli kaikki mitatut arvot eivät ole kunnossa tai tietoja ei ole hetkeen kirjattu ylös.
Lisäksi tietotekniikan avulla voitaisiin nopeasti käydä läpi potilaan hoitokertomukset, jonka avulla voitaisiin nopeasti ja helposti skannata esimerkiksi avainsanojen avulla perinnölliset sairaudet, piilevät oireet jostain suuremmasta sairaudesta ja niin edelleen. Näin vältyttäisiin turhilta lääkärikäynneiltä, mikäli sairauteen päästäisiin käsiksi välittömästi.
Kertakustannus tällaisille etälukijoille voi olla melko suuri, mutta lopulta kumulatiiviset kokonaiskustannukset saattaisivat jäädä tätä laitteen hintaa huomattavasti pienemmäksi kuin ilman sitä.
Laaja terveydenhuollon laitteiden etäkäyttö ja niiden sopeuttaminen potilaiden jokapäiväiseen arkeen voisi siis kehittää terveyttä merkittävästi ja tuoda suuria säästöjä sekä yhteiskunnalle että yksittäisille potilaille.
Lähteet
Haku.verkkouutiset.fi, (2015). Tietokoneohjelmasta apua verenpaineen hallintaan. [online] Internet-osoite: http://haku.verkkouutiset.fi/arkisto/tiede/23079.html [Luettu 13.4.2015].
Kaleva.fi, (2015). Etähoito edistää verenpainepotilaan hoitoon sitoutumista. [online] Internet-osoite: http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/etahoito-edistaa-verenpainepotilaan-hoitoon-sitoutumista/474784/ [Luettu 13.4.2015].
Lambert, V. (2010). Life-changing healthcare technology. [online] Telegraph.co.uk. Internet-osoite: http://www.telegraph.co.uk/health/healthnews/7956517/Life-changing-healthcare-technology.html [Luettu 13.4.2015].
Matthew Daneman, U. (2015). 3-D technology becoming common in dental offices. [online] USA TODAY. Internet-osoite: http://www.usatoday.com/story/news/nation/2015/01/15/3-d-technology-becoming-common-indental-offices/21778691/ [Luettu 13.4.2015].
Rand.org, (2015). Health Information Technology: Can HIT Lower Costs and Improve Quality | RAND. [online] Internet-osoite: http://www.rand.org/pubs/research_briefs/RB9136/index1.html [Luettu 13.4.2015].
