Työorganisaatioiden tyypillinen ongelma on pikaisten rakennemuutosten tarve ympäristön paineiden sanelemana. Tyypillisesti perinteinen organisaatiomalli on hyvin jäykkä ympäristön muutokselle, sillä se vaatii muutosprosessin hyväksyttämisen ja omaksumisen useassa eri portaassa ja monella eri tasolla. Tähän jäykkyyteen on viime aikoina haettu ratkaisua verkostoitumalla. Näin klassinen organisaatiorakenne on hajautettu verkostoiksi ja kommunikaatio on muuttunut vertikaalisesta pitkälti horisontaaliseksi.
Verkostoitumisen perusperiaatteita ovat läpinäkyvyys, koordinaatio, linkittyneisyys, avoimuus ja vuorovaikutus. Verkostoituneen organisaation tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman suuri kustannustehokkuus, olla mahdollisimman joustava ja kehittää ydinosaamistaan niin hyvin kuin mahdollista. Tässä toimii apuna eri alojen yritysten yhteistyötavat ja erityyppisten tukipalvelujen ulkoistaminen. Näin jokainen yritys voi keskittyä omaan ydinosaamiseensa eikä jokaiselle pienellekin osa-alueelle tarvitse hankkia osaajia erikseen, kun tämä työvaihe voidaan luovuttaa toisen yrityksen käsiin. Henkilöstön johtaminen verkostossa on vähemmän hierarkista, kuin perinteisessä organisaatiomallissa. Verkostoituneessa yrityksessä ei ole enää tarve useille osastoille ja raskaalle välijohdolle. Nyt yritys voi keskittyä vain tiimien ohjaamiseen ja varsinaisten johtajien tarve vähenee.
Tärkeää verkostojen välisessä yhteistyössä on vahva luottamus toimijoiden välillä. Jokainen elin on vastuussa hyödykkeenluomisprosessin jostain osa-alueesta, ja jos yksi toimija epäonnistuu omassa osuudessaan, koko tuote voi epäonnistua. Esimerkiksi huonekaluja valmistava yritys ”Sohva ja tyyny” tilaa valmiiksi laudoiksi sahattua puuta toiselta yritykseltä, joka puolestaan tilaa raaka-aineena puuta kolmannelta. ”Sohva ja tyyny” saa raaka-aineensa ajoissa ja valmistaa tuotteensa, mutta kuljetusyritys ei voikaan toimittaa luvattua kuljetusta suoraa huonekalukauppoihin. Näin ollen huonekalukaupat eivät saa tuotteitaan ja useampi yritys ketjun alkupäässä kärsii tästä epäonnisesta käänteestä. Lopulta hyvän verkostonsa vuoksi liike kuitenkin onnistuu löytämään uuden kuljetusyrityksen ja saa tuotteensa nopeasti ja vaivatta perille. Tämä käänne kuitenkin luo epäluottamusta verkoston jäsenien välille ja näin kaupankäynti kärsii.
Toinen peruspilari luottamuksen lisäksi onkin juuri tehokas linkittyneisyys. Verkoston tulee selkeästi ilmoittaa kaikille toimijoille tarvittavat tiedot tuotteesta ja sen käsittelystä ja sovituista aikatauluista. Näin jokaisella on mahdollisuus toimittaa oma palvelunsa ajallaan ja parhaalla mahdollisella laadulla. Tärkeä seikka tehokkaan linkittyneisyyden lisäksi on joustavuus. Oletetaan jälleen, että ”Sohva ja tyyny” havaitseekin täysikoivuisten huonekalujen kysynnän laskeneen. Hyvien yhteyksien ansiosta yrityksen on jälleen mahdollista muuttaa toimintatapojaan, esimerkiksi siirtymällä työskentelemään vain mäntytuotteiden parissa. Tämä voidaan toteuttaa joko vaihtamalla puuta tarjoava yritys, tai kyseiseltä yritykseltä vain tilataan uutta tuotetta.
Toisinaan verkostoitumista voi tapahtua myös perinteisen organisaatiomallin sisällä. Esimerkiksi työpaikoille on voitu hankkia vuokratyövoimaa vain jollekin ajanjaksolle tai on haluttu lisää joustavuutta ja keventää muun muassa raskaita palkanlaskennan prosesseja. Vuokratyövoima tuntuu olevan nousujohteessa edelleen. Vuokratyöyrityksille haetaan työntekijöitä hyvin laaja-alaisesti. Tämä helpottaa yrityksen rekrytointiprosessia, mutta samalla se toimii tietynlaisena turvana, kun ei haluta paineita työntekijän vakinaistamisessa.
Ongelmia kuitenkin vuokratyövoiman käytössä on muun muassa se, että työyhteisö saattaa kohdella vuokratyöntekijää hyvin eriarvoisena organisaation osana. Heillä ei tyypillisesti ole samoja kannusteita, ei samaa työterveyttä tai esimerkiksi pääsyä osaan yrityksen tietokannoista. Tällöin luottamus on avainasemassa työyhteisössä. Luottamuksen kasvaessa myös vuokratyöntekijällä on mahdollisuus kokea olevansa osa työyhteisöä ja itse työn tehokkuus kasvaa. Tärkeää henkilöstön johtamisessa tämän tyyppisessä yrityksessä onkin yrittää ottaa huomioon jokainen toimija ja kertoa avoimesti, mitä yrityksessä tapahtuu. Luottamus ja läpinäkyvyys ovat pääosassa tämän tavoitteen saavuttamisessa.