Tämä artikkeli on osa suurempaa analysointikokonaisuutta, jonka kirjoitin työparin kanssa. Tarkoituksenamme oli analysoida ja tarkastella valittua yritystä näiden työkalujen avulla.
Yritystoiminnan tueksi on kehitelty vuosikymmenien saatossa useita erilaisia strategioita, mittareita, markkinointityökaluja sekä analysointimetodeja.
Tarkoituksena on tuottaa yrityksen toimintojen tueksi tietoa yritystoiminnasta nykymuodossaan ja työkaluja konkreettisten mittarien muodossa jatkossa seurantaa ajatellen. Analysoinnin kohteena olevan yrityksen on mahdollista käyttää tätä tietoa hyväksi ja implementoida yrityksen strategia osaksi yrityksen jokapäiväisiä toimintoja.
Balanced Scorecard eli tasapainotettu tuloskortti on mittaristo, joka koostuu neljästä näkökulmasta ja näihin näkökulmiin liittyvistä mittareista. Ne ovat riippuvaisia toisistaan ja näiden näkökulmien pohjalta muodostettu tuloskortti pyrkii kuvaamaan yrityksen ansaintamallia. Avainasemassa tämän mittariston rakentamisessa on tarkasteltavan yrityksen visio ja strategia. Näitä kahta käsitellään asiakkaiden, rahoituksen, sisäisten prosessien sekä oppimisen ja kasvun kautta. (Pellinen, 2017)
Tuloskorttiteorian historia
Tuloskorttiteoria on kehitetty 1990-luvulla ja se perustuu Robert Kaplanin ja David Nortonin kehittämiin ja kaupallistamiin mittareihin. Näiden mittarien tulisi kuvata yrityksen strategiaa ja antaa palautetta sen toteutuksen tehokkuudesta. (Pellinen, 2017)
BSC koostuu neljästä näkökulmasta (Kuva 1), jotka kietoutuvat tiiviisti yrityksen vision ja strategian ympärille; Yrityksen strategian pitää olla riittävän konkreettinen onnistuakseen ja sen tavoitteiden tulee olla mitattavissa, jotta niitä olisi mahdollista myös johtaa oikein. (Valkealahti, 2020)
Asiakasnäkökulma
Asiakaslupauksen mittarit kattavat näkemyksen siitä, mitä yrityksen tulisi tarjota asiakkailleen riittävän asiakastyytyväisyyden takaamiseksi. Yritys voi nimetä esimerkiksi kriittiseksi menestystekijäkseen asiakasuskollisuuden ja -tyytyväisyyden. Nämä eivät kuitenkaan ole mitattavissa olevia seikkoja, joten niiden tueksi tulee kehittää konkreettiset tavoitteet, kuten tuotteen laatu. Asiakasnäkökulman mittarit jaetaan perinteisesti kahteen kategoriaan: Perusmittarit ja asiakaslupauksen mittarit. Perusmittareita ovat muun muassa markkinaosuus, asiakasuskollisuus tai uusien asiakkaiden lukumäärä. Asiakaslupauksen mittareina toimimat esimerkiksi hyödykkeen hinta ja laatu, yrityksen imago ja maine, tai esimerkiksi reklamaatioprosessit. (Valkealahti, 2020)
Taloudellinen näkökulma
Rahoituksen ja talouden näkökulma on niin sanottu omistajanäkökulma, joka mittaa yrityksen omistajia kiinnostavia asioita. Näiden mittarien avulla voidaan mitata, kuinka strategia on onnistunut taloudellisesti ja niillä määritetään tavoitteet, joihin strategioilla ja niitä kuvaavilla mittareilla pyritään. Kasvuvaiheessa olevan tuotteen kohdalla organisaatio mittaa esimerkiksi myynnin kasvua, kun puolestaan tuotteen ylläpitovaiheessa on tärkeä tarkastella kannattavuutta ja elinkaarensa loppuvaiheessa oleva tuote kannattaa ottaa tarkasteluun ensisijaisesti kassavirtojen kautta. Mittareina näihin näkökulmiin voi käyttää esimerkiksi kasvuprosenttia, liikevaihtoa, tuottojen ja kustannuksien suhdetta, myyntikateprosenttia, käyttökateprosenttia, tai vaikkapa voittoprosenttia. (Valkealahti, 2020)
Sisäiset prosessit
Sisäisten prosessien näkökulma tarkastelee ydin- ja tukiprosesseja. Näiden avulla voidaan mitata niitä prosesseja, joissa organisaation on onnistuttava saavuttaakseen asiakas- ja rahoitusnäkökulmiksi nimetyt tavoitteet. Prosesseina muun muassa tilaus-toimitus, uusien tuotteiden/palvelujen innovointi, sekä myynnin jälkeen tapahtuva palvelu. Prosessien laatu voi mitata esimerkiksi virheprosenttia läpimenoajan ja reklamaatioiden käsittelyn osalta. (Valkealahti, 2020)
Oppimisen ja kasvun näkökulma
Oppimisen ja kasvun näkökulmaa kutsutaan myös henkilöstönäkökulmaksi, ja sen kannalta on yrityksen tärkeä pohtia, onko yritys kykenevä luomaan myös tulevaisuudessa arvoa omistajilleen ja onko se kykenevä kehittymään. Mittareina oppimisen ja kasvun näkökulman kannalta toimivat muun muassa henkilöstöön liittyvät luvut, kuten henkilöstötyytyväisyys, sairauspoissaolot, henkilöstön vaihtuvuus, koulutukseen kulutetut resurssit, sekä osaamista kuvaavat indeksit. Henkinen pääoma ja hiljaisen tiedon merkitys yrityksissä on huomattavasti suurempi, mitä perinteisiä lukuja tarkastelemalla on mahdollista havaita. Siksi tämä henkilöstönäkökulma onkin tyypillisesti kriittisin tekijä koko organisaatiossa. (Valkealahti, 2020)
Lähteet
Mattila, A. (2020). Rating ja toiminnan jatkuvuuden arviointi. Hämeen Ammattikorkeakoulu Oy. Haettu 25. 4 2020 osoitteesta https://learn.hamk.fi/pluginfile.php/125512/mod_folder/content/0/Teoriaa5_rating%20ja%20z-luku.ppt?forcedownload=1
Mattila, A. (2020). Tilinpäätöksen tunnuslukuanalyysi. Haettu 25. 4 2020 osoitteesta https://learn.hamk.fi/pluginfile.php/125512/mod_folder/content/0/Teoriaa3_tunnuslukuanalyysi.ppt?forcedownload=1
Pellinen, J. (2017). Talousjohtaminen. Helsinki: Alma Talent.
Valkealahti, K. (17. 3 2020). Tasapainotettu mittaristo (BSC). Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 1. 4 2020 osoitteesta https://learn.hamk.fi/pluginfile.php/206533/mod_folder/content/0/BalancedScorecard.pdf?forcedownload=1
